Tutjunniemen Erä

Liperi

 


Tutjunniemen Erä

1960-luvun puolivälissä Tutjun kyläläisten keskuudessa virisi keskustelu oman metsästysseuran perustamisesta. Yksi syy oli se, että kyläläisten parissa oli halukkuutta hirvenmetsästykseen. Seuran perustajajäsen Pentti Eronen muistaa perustamiseen vaikuttaneen myös 60-luvulla uusiutuneen metsästyslain, joka edisti metsästäjien järjestäytymistä metsästysseuroiksi. Tutjunniemen seurojentalolla pidettiin seuran perustava kokous 31.7.1966. Metsästysseuran nimeksi tuli Tutjunniemen Erä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Pesonen ja sihteeriksi Pekka Pesonen. Seuran perustamiskirjan allekirjoitti 20 henkilöä. Tästä alkoi seuran erittäin vilkas ja ansiokas toiminta.

 Tutjunniemen Erä on tyypillinen metsästysseura, jossa tehdään paljon talkootyötä. Heti seuran perustamisen jälkeisenä kesänä raivattiin Sokanlahteen haulikkoammuntarata ja hankittiin savikiekkoheitin. Hirvenmetsätyksen ja ampumaharrastuksen myötä raivattiin 1974 Toimi Matilaisen maalle kiväärirata. Vuonna 1981 tehtiin yhdessä Liperin Erämiesten kanssa Roukalahden majalle näyttösuoja. Toimivalla metsästysseuralla on aina haave omasta metsästysmajasta, samoin Tutjunniemen Erälläkin. Majan hankkimista ja rakentamista suunniteltiin 10 vuoden aikana eri vaihtoehdoin, jotka jäivät toteutumatta yleensä niiden korkean hinnan takia. Kun metsästysmajan hankkimista varten perustettiin v. 1984 oma majatoimikunta, alkoi silläkin rintamalla tapahtua. Juha Salliselta ostettiin vanha Vaskola- nimisen tilan päärakennus, sekä vuokrattiin pihapiiriksi hehtaarin suuruinen ala 50 vuodeksi. Tilalla on ollut aikoinaan 1600-luvulla yksi Tutjun ensimmäisiä tunnettuja rakennuksia. Heti kaupanteon jälkeen seura aloitti talkoovoimin rakennuksen peruskorjauksen ja huolto/saunarakennuksen tekemisen. Työ kesti useita vuosia niin, että huoltorakennus valmistui v. 1986 ja itse majarakennus v. 1987. 

Seuraavana vuonna seura osallistui lahjoituksin muistomerkin hankkimiseen koululle sodassa kaatuneiden kyläläisten muistoksi. Majalta rakennettiin hiihtoladun pohja kivääriradalle ja latu pidettiin talvella hiihtokunnossa. Majan pihapiiriin valmistui grillikatos v. 1992. 1990-luvun puolivälissä saatiin avustusta sorsa- ja kalavesien kunnostamiseen Selkärannan luhta-alueella. Seura sai Leader-rahaa rantasaunan tekemiseen, se valmistui Tiiliniemen rantaan 1999. Edellä kerrotusta ilmenee, että koko seuran toiminta-ajan sen toimintaan on kuulunut erittäin vilkasta rakentamista.

Pienriistan metsästykseen osallistuu syksyllä lukumääräisesti eniten jäseniä, mutta hirvenmetsästys on seurassa odotetuin yhdessäolon muoto. Se kokoaa joka syksy 25 – 45 metsästäjää yhteisen harrastuksen piiriin. Seuran alkuaikoina järjestettiin myös yhteisiä ketun lippusiimametsästyksiä, mutta ne ovat jääneet pois käytännöstä. Hirvenmetsästys Tutjussa on aloitettu vuonna 1962, jolloin saatiin ensimmäinen hirvi Mikko Vottosen hankkimalla kaatoluvalla. 1960-luvun lopulla hirvikanta oli erittäin vähäinen, eikä Tutjuun saatu yhtään kaatolupaa. Kaatolupien myöntämisessä siirryttiin vuonna 1977 yhteisluvan piiriin. Tutjunniemen Erän yhteislupa-alueeseen kuuluivat Lamminniemen, Puolivälin, Mattisenlahden, Liperin, Kunnasniemen, Käsämän, Puromäen ja Vaivion kylien metsästysseurat. 1970-luvun lopulla alkoi hirvikannan voimakas lisääntyminen, ja 1980-luvun alussa saatiin Tutjuun jo yli 10 hirven kaatoluvat. Vuosikymmenen puolivälissä hirvet vähenivät lisääntyen taas vuosikymmenen lopussa. Hirvikannan ollessa voimakkaimmillaan hirvet aiheuttivat melkoisia tuhoja maanomistajien metsissä, mistä syystä kannatettiin hirvikannan harventamista reippaalla kädellä. Tutjunniemen Erä oli ensimmäinen metsästysseura Pohjois-Karjalassa, joka hyväksyi hirven metsästykseen ajomiehiksi naisia.

Tutjunniemi on Liperin pitäjän kaakkoisosassa pitkään niemeen sijoittuva kylä, joka on suurten järvien ympäröimä. Kylän itäosassa on suurten saarten muodostama Tutjun saaristo. Alue kuuluu pääasiassa hirvien kesälaitumiin. Maasto on suojaista ja alavaa, sekä kasvillisuudeltaan rehevää. Vanhat aukkohakkuut ovat kesäisin hirville hyviä ruokamaita. Tämän tyyppinen maasto on erittäin edullinen  hirvenmetsästykseen verrattuna esimerkiksi suuriin erämaa-alueisiin. Niemen keskellä on päätie, ja siitä haarautuu sivuteitä, joita pitkin on helppo ja nopea vetää passiketjut. Maiden vuokraamisessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, koska metsästysmaiden keskellä ei ole suuria kiellettyjä alueita. Aiemmin hirvenmetsästys suoritettiin aina ajoketjulla, mutta viime vuosina metsästäjien vähetessä hirvenajossa on otettu käyttöön koirat. Hirvenmetsästyskauden aikana järjestetään majalla yhteiset peijaiset, joihin kutstuaan kaikki kyläläiset ja maanomistajat. Hirvenmetästyksen yhteisiin toimintoihin kuuluu alkutalvesta hirven laskenta seuraavan vuoden kaatokiintiöiden määrittämiseksi. Yksi tärkeä yhteinen toimenpiden on myös ampumasektorien raivaus ennen metsästyskauden alkamista.

Tutjunniemen Erä on saanut paljon aikaan Seura on rakentanut arvokkaat kiinteistöt, kasvattanut hyviä urheilijoita, ollut kylän yhteistoimintojen luoja ja pitänyt vireyttä yllä eri sektoreilla. Näiden arvoa lisää se, että kaikki tämä uurastus on tehty talkootyönä. Siihen on käytetty tuhansia ja taas tuhansia vapaaehtoistunteja. Tästä näkee, millaisiin saavutuksiin kolmannen sektorin vapaaehtoistyöllä pystytään. 

Unto Lavikainen kirjassa: Tutju –kylä Saimaan latvavesillä. Gummerus 2002.